Miljoonakaupungeissa ihmisten liikkuminen työpaikoille, oppilaitoksiin ja vapaa-ajan aktiviteetteihin väheni koronan myötä 30 prosentilla. Koska työmatkalaisista joka toinen aikoo jatkaa etätyöskentelyä ainakin jossain määrin myös koronaepidemian hellitettyä, liikenneinfrastruktuurin tulee vastata jatkossa uudenlaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Koronan myötä monessa miljoonakaupungissa asukkaat kiinnittivät uudella tavalla huomiota paikallisuuteen. Kaupunkikonsepti, jossa pyritään pois autokeskeisyydestä ja tarjotaan päivittäiset asioinnit 15 minuutin kävely- tai pyörämatkan sisällä, sai siten uutta nostetta. Euroopassa kävely ja pyöräily ovat yleistyneet päivittäisillä matkoilla ja etenkin kävely on noussut mieluisaksi liikkumistavaksi. Osasyynä tähän on tietenkin julkisten kulkuvälineiden käytön väheneminen terveysturvallisuushuolien vuoksi, mutta myös hyötyliikunnan suosio.
Toisaalta korona vaikutti myös yksityisautoilun suosioon ja etenkin yksin autolla tehtyjen matkojen määrän kasvuun. Näyttää vahvasti siltä, että yksityisautoilu tulee pysymään mieluisana liikkumistapana myös koronan jälkeen. Jos kaupungit eivät huomioi infrastruktuurin tehokkuutta ja kestävyyttä, yksityisautoilun suosio saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa haasteita.
Suomessakin on nähtävissä viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä. Kantarin Mind-tietopankin mukaan 84 % työssäkäyvistä suomalaisista uskoo, että koronaviruksen jälkeenkin etätyön tekeminen tulee olemaan paljon aiempaa yleisempää. Uuden auton ostamisesta haaveillaan yhä, mutta liikkumistottumuksissa on nähtävissä muutoksiakin.
Lähde: Kantar’s Mobility Futures 2021. Kantar tutki liikkumisen muutosta 13 suuressa kaupungissa globaalisti. Kokemuksia sekä toiveita eri liikkumismuotoja kohtaan kysyttiin noin 9500 suurkaupunkilaiselta. Kaupungeista mukana: Berliini, Bryssel, Chicagossa, Kööpenhamina, Lontoo, Madrid, Milano, Mumbai, München, New York, Pariisi, Peking, Sao Paulo.
Koronan myötä monessa miljoonakaupungissa asukkaat kiinnittivät uudella tavalla huomiota paikallisuuteen. Kaupunkikonsepti, jossa pyritään pois autokeskeisyydestä ja tarjotaan päivittäiset asioinnit 15 minuutin kävely- tai pyörämatkan sisällä, sai siten uutta nostetta. Euroopassa kävely ja pyöräily ovat yleistyneet päivittäisillä matkoilla ja etenkin kävely on noussut mieluisaksi liikkumistavaksi. Osasyynä tähän on tietenkin julkisten kulkuvälineiden käytön väheneminen terveysturvallisuushuolien vuoksi, mutta myös hyötyliikunnan suosio.
Toisaalta korona vaikutti myös yksityisautoilun suosioon ja etenkin yksin autolla tehtyjen matkojen määrän kasvuun. Näyttää vahvasti siltä, että yksityisautoilu tulee pysymään mieluisana liikkumistapana myös koronan jälkeen. Jos kaupungit eivät huomioi infrastruktuurin tehokkuutta ja kestävyyttä, yksityisautoilun suosio saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa haasteita.
Suomessakin on nähtävissä viitteitä samansuuntaisesta kehityksestä. Kantarin Mind-tietopankin mukaan 84 % työssäkäyvistä suomalaisista uskoo, että koronaviruksen jälkeenkin etätyön tekeminen tulee olemaan paljon aiempaa yleisempää. Uuden auton ostamisesta haaveillaan yhä, mutta liikkumistottumuksissa on nähtävissä muutoksiakin.
Lähde: Kantar’s Mobility Futures 2021. Kantar tutki liikkumisen muutosta 13 suuressa kaupungissa globaalisti. Kokemuksia sekä toiveita eri liikkumismuotoja kohtaan kysyttiin noin 9500 suurkaupunkilaiselta. Kaupungeista mukana: Berliini, Bryssel, Chicagossa, Kööpenhamina, Lontoo, Madrid, Milano, Mumbai, München, New York, Pariisi, Peking, Sao Paulo.